PUERTO DE LA CRUZ

07.01.2018

Kun joulupäivänä kurvattiin tulivuorelta alas Los Gigantesin suuntaan, niin poikien kanssa käydessä Teidellä ajettiin auto kohti saaren pohjoisessa sijaitsevaa Puerto De La Cruzia. Olen käynyt siellä viime aikoina parikin kertaa, mutta nyt vasta ekaa kertaa räpsin kamerallani kuvia. Kaupunki laskeutuu Teneriffan turistikohteisiin, mutta toisin kuten Costa Adeje, Playa de las Americas ja Los Cristianos, niin Puerto de La Cruz on aivan toisella puolella saarta ja vuoria. Ajaessa alas, Joonatan päätti viimeiseen asti olla käyttämättä kaasua, ja 3o kilometriä päästiin alas vuorta käyttämättä kaasupoljinta. Parissa kohdassa vähän hissukseen mentiin, mutta auto rullasi itsekseen eteenpäin kunnes alamäki alkoi taas…

Käytiin poikien kanssa lounaalla italialaisessa (pitsaa, pastaa ja sangriaa) ja jälkkärijätskeillä. Heti kuvan räpsittyä maistoin jäätelöäni, ja oli ulkonäöstään huolimatta ehkä suurin suklaapettymys koskaan, ekaa kertaa ikinä heitin jätskin roskiin, kun kukaan meistä ei saanut sitä syötyä. Ihmeteltiin miten joku voi oikeasti mokaa suklaajätskin noin pahasti, ettei neljälle eri ihmiselle kelpaa syötäväksi. Olin vielä himoinnut jädee kauan, ja tuijotellut terassilta jätskikiskaa, olo oli kuin pettyneellä pikkutytöllä kun ei maistunutkaan hyvälle :D

Lounaan jälkeen haahuiltiin kaupungilla, pyörähdettiin tivolissa, jonka jälkeen rantaa pitkin takaisin autolle. Vesi oli jälleen ihan turkoosia ja aallot todella suuria. Rantaa pitkin kävellessä, ihan lopussa aallot paiskoivat huolella kivetykselle, ja mietittiin päästäänkö päädystä alas kastumatta. Juuri kun olimme hyppäämässä alas, ihan järkyttävän kokoinen aalto lensi suoraan Joonaksen ja Jeren päälle. Mä seisoin heidän takana, ja antaisin mitä vaan, että tuo hetki olisi videolla, kun molemmat kastuivat litimäriksi. Jotenkin ensimmäinen aalto missasi minut täysin, pojat kerkesivät hyppää korkealta alas, mutta mä näin kun mua kohti taas tulee iso aalto. Ja en vieläkään käsitä, miten sekään ei osunut muhun ollenkaan. Selvisin molemmista kuivana, kun ympärillä heittelee isot määrät vettä. No, poikien vaatteet saivat pienen pesun, kun olivat vähän kärsineet ja tahriintuneet aamuisesta vaijeriliusta. Eivät oikeen kuunnelleet kun monesti sanoin ottaa vaihtovaatteet mukaan. Tästä syystä siis mutaiset hupparit ja kollarit kaikilla päällä kuvissa.

Paita: Bershka

Housut: Zara

Korvikset: Mango

Laukku: kirppislöytö


MINI ROADTRIP TENERIFFALLA

05.01.2018

Tältä joulupäivän saarikiertelyltä oli kirjaimellisesti tuhansittain kuvia, joten vähän isompi kuvasato täällä bloginkin puolella :D Kovikaan jouluiselta kuvat ei näytä, mutta näin vietettiin pyhäpäivä Manguston perheen kanssa täällä Teneriffalla. Aloitettiin päivä ajamalla Teide-tulivuorelle, joka on yksi saaren suosituimmista nähtävyyksistä. Tuonnehan me tähdättiin silloin Ainonkin kanssa vuosi sitten, kun automme ”hajosi” matkan varrella. Ei siitä sen enempää. Tarkoitus oli yrittää löytää lunta Manguston tytölle Gabrielalle, mutta kyseinen päivä oli liian lämmin, ja ei edes huipulla ollut lunta. Ajettiin niin korkealle kun aktiivista tulivuorta autolla päästiin, mutta jos haluaa ihan huipulle asti, niin vaijerihissillä pääsee.

Sää oli itseasiassa aivan täydellinen, ja vaikka vuorella on viilempää, taivas oli täydellisen sininen. Oltiin muistaakseni noin 2.2 kilometrin korkeudessa, ja en ole vuosiin mennyt noin ylös vuorta, ja huomasin aika pian autossa, että mulle ei oikein toi hapenpuute sovi. Rupesi huimaa ja väsyttää, ja olo normalisoitui vasta kun pääsimme takaisin alas vuorelta. Sama toistui, kun menimme alle viikko myöhemmin poikien kaa samaa reittiä.

Alla olevassa kuvassa näkyykin Teiden huippu, ja kuvista vuorelta näkyy vaihteleva luonto.Rannikolla on suhteellisen karua, ja puita ei näy ollenkaan istutuksia ja palmuja lukuunottamatta, mutta kauaa ei tarvitse ylös ajaa kun on jo keskellä mäntymetsiä. Vuoren maasto vaihtelee laavakivikentistä hiekkakenttiin, ja pari kertaa pysähdyttiin tallustelemaan ympäriinsä. Oli ihanaa pitkästä aikaa päästää koirat juoksemaan vapaasti ympäriinsä, ja näki molemmista, että nauttivat päiväretkestä täysin rinnoin. Onni varsinkin, sen ehdoton lempipuuha on nimenomaan tälläiset päiväretket luonnossa kavereiden kanssa :D

 

Teiden jälkeen suunnaattiin auto vuorta alas Los Gigantes-kylää kohti. Tämä paikka on ollut mun bucket list:lla pidempään, ja vieläkin haluan käydä siellä jatkossa tutkimassa jättimäisiä kallioita tarkemmin. Käytiin kahvilassa, Gabriela sai suklaajätskin ja pojat pari ranua. Mulla oli aikamoinen kuvasarja heistä kun nappisilmänä halusivat ranskalaisia, ja lomapäivän kunniaksi syötin heille pöydästä. Los Gigantesista ajettiin vielä Playa de las Americas -alueelle pienelle kivirannalle katsomaan auringonlaskua.

Oon aiemminkin sanonut, jos ootte matkaamassa Teneriffalle, niin kannattaa vuokraa auto ja ajella ympäriinsä. Tällä saarella on niin paljon tarjottavaa, ja jo puolessa päivässä saa tällaisen setin vedettyä helposti :) Aikaa ajamiseen ei mene niin paljoa, kun sen verran pienestä saaresta kyse.

Kaikki minusta otetut kuvat on tietty taas @mangusto.photos.tell.stories ottamia, mutta hän oli räpsinyt myös koirista niin söpöjä otoksia, muun muassa Topista tuo ylempi <3 Ja hei, jos ootte reissaamassa nyt alkuvuodesta tänne päin, Mangustolle saa laittaa viestiä jos kiinnostaa kuvaukset esimerkiksi perheen tai tyttö-/poikaystävän kanssa ;) Ollaan myös puhuttu, että hänestä saisi mahdollisesti kuvaajan myös Suomeen kesällä häihin jos haluaa, Liettuasta ei kauaa lennä Helsinkiin.

Omista ottamistani kuvistani sen verran, oottekos huomanneet kuinka vähän muokkaan niitä verrattuna entiseen tyyliini. Oon vaan päätynyt siihen lopputulokseen, että täällä on niin kaunista, loistava valo ja mielettömät värit itsestään, niin en ole halunnut filtteröidä kuviani sen enempää. Esimerkiksi tämän postauksen kuvat ovat kaikki lähestulkoon koskemattomia, mutta alempana oranssi kuva auringonlaskusta, sille en tehnyt muuta kun suoristanut horisontin. Kyllä tuota aurinkoa katsellessa ja sen lämmössä paistatellessa Onni ja Topi sylissä, tuli vaan niin hyvä fiilis että saadaa asua täällä ja että meidän koti on niin mielettömän upea.