ALKOHOLI MUN ELÄMÄSSÄ

24.11.2017

Se olisi jälleen viikonloppu. Hassua miten erilaista elämää elän täällä verrattuna Suomeen. Mä sain Suomessa asuessa paljon kommentteja seuraajilta mun alkoholinkäytöstä, että se olisi liiallista. Totta, me tyttöjen kanssa biletettiin melkein joka viikonloppu. Mutta se oli sellainen vaihe elämässä, johon rehellisesti aloin jo pikkuhiljaa kyllästymään. Nuorena tein niin paljon töitä, että bilettäminen oli todella harvinaista. Sen lisäksi parisuhteessa katoin vierestä sellaista dokaamista, että oma kiinnostus alkoholiin oli aika minimaalista. Sinkkuuntuessa aloin keskittymään omiin juttuihin, ja tuli lähettyä ulos ja juotua vähän useammin. Samalla söin epäterveellisesti ja paino nousi. Sitten ryhdyttiinkin ruokavaliolle ja tipattomalle, joka kesti melkein neljä kuukautta. Yökerhoissa silti pyörittiin, mutta vain selvinpäin tanssimassa.

Treenipuserruksen jälkeen taas relasin, ja kävin välillä ulkona. Iso muutos kuitenkin tapahtui, kun myös Jenny erosi poikaystävästään. Ekaa kertaa elämässäni en ollut parisuhteessa ja joku läheisistä ystävistäni ei myöskään ollut. Sitten vaan pidettiin hauskaa. Lauantaisin laittauduttiin ja lähdettiin humpalle. Olen aina painottanut, että vaikka mystoryt olisivatkin välillä astetta nolompaa katsottavaa, ja krapulan olotilat lähestyvät kuolemaa, ei me koskaan olla tehty mitään pahaa. Vaikka kuplivat humahtavat päähän, ihan omilla jaloilla ollaan kannettu itsemme ja osattu käyttäytyä. En ymmärrä miten keskustelupalstoilla on jaksettu valittaa, että olisin alkoholisti. Ihminen jolla ei ole lapsia, on sinkku ja vaikka kuinka mua yritetään leimata liian vanhaksi bilettämään, valitettavasti 28-vuotiaana sitä en ole. Se, että juo kerran viikossa ei tee ihmistä alkoholistiksi. Mä en kuitenkaan lähestulkoon koskaan tissuttele keskellä arkea, edes lasillisen verran. Viime vuodet olen juonut viiniä ja skumppaa ilojuomana kun ollaan ulkona tyttöjen kanssa. Ihmisillä on mun ikäisenä eri elämäntilateita, ehkä jotkut on naimisissa lasten kanssa, mutta lupaan, että todella moni myös mua vanhempi elää vielä nuoruutta. Se on aika vanhanaikainen käsite, että kolmikymppisenä pitäisi olla jo rauhottunut.

Annoin itseni bilettää, koska meillä on aina ollut hauskaa ja en ole käyttänyt alkoholia korjaamaan mitään negatiivisia, henkisiä olotilaja. Tämä myös sopi elämäntyyliini, olenhan sanonut, että pari vuotta en todellakaan etsinyt miestä tai parisuhdetta elämääni, vaan monen vuoden stressaamisen jälkeen keskityin itseeni, ystäviini ja elämästä nauttimiseen. Tietty, ootte vasta seurailleet mua sen parin vuoden ajan, ja sinä aikana olenkin ollut enempi juhlimassa, mutta tilanne ei todellakaan ole aina ollut sellainen.

Kuitenkin, kun olin jo suunnittellut muuttavani Suomesta, jotenkin alkoi tuntua, että alan myös kyllästyä ainaisiin samoihin baareihin ja Helsingin pieniin piireihin. Aina sama meininki ja samat kasvot, ja ulkona käyminen alkoi tuntua turhalta. Harvemmin enää oli super hauskaa. Muuttoni venyessä kesän yli syksyyn, jatkoin silti ravintoloissa keikkumista tyttöjen kanssa. Tämä oikeestaan vaan siitä syystä, koska halusin jokaisen mahdollisen minuutin viettää aikaa hyvien kavereiden kanssa, ennen kuin lähden Teneriffalle.  Tiesin, että voi mennä vuosi ennen kuin saan takaisin ne illat, ja sen lisäksi vielä mennä monta kuukautta, ennen kuin mulla on ketään seuraa, kenen kanssa käydä edes yhdellä lasillisella. Niinpä tämäkin vuosi tuli pyörittyä vaikka missä juhlissa, ettei jälkikäteen kaduttaisi etten hengaillut tarpeeksi tyttöjen kanssa. Tietenkin olisi voinut olla ilman alkoholiakin, mutta jos se ei ole itselle ongelma, en myöskään nää miksi lauantai iltaisin sitä pitäisi välttää.

Mutta joo, huomasin koko kesän, että olin vaan jotenkin väsynyt juomiseen. Rakastan festareita, mutta kaikista päivistä mitä tuli vietettyä musiikin parissa festareilla, vain kerran lähdin baariin jatkoille. Tätä te ette somesta huomaakkaan, mutta Blockit, Ruissi, Flow ja Weekend, kaikista menin kotiin tai hotellille, poikkeuksena yksi Flow-ilta mentiin Jennyn kanssa Teatteriin, josta sitten kuitenkin häippäsin yksin ennen pilkkua himaan. Vuosi sitten pyörittiin baarin jälkeen jatkoilla, tänä vuonna olin oikeastaan lähestulkoon  aina ensimmäinen, joka poistui yhden kahden aikaan kotiin nukkumaan, koska ei vaan jaksanut enää :D Tiedostin myös, masennuksen ohella alkoholi ei aina ole paras vaihtoehto, ja jos yhtään tuntui, että en enää viihdy ravintolassa, tiesin lähteä enkä jäädä allapäin istuskelemaan. Juhlat ovat juhlimista, ei sinne baariin tartte pakosta jäädä jos ei viihdy.

Ja kyllä, mulla oli myös kesällä monta viikonloppua ja viikkoja putkeen kun en juonut. Jotenkin seuraajat osaavat myös tarttua siihen, että kun on kännisnäppejä baarista, että silloin join aina. Jurrisnäpeistä myönnän, ne on todella raskaita ja monet olisi ehdottomasti voinut jättää kuvaamatta, tai edes miettinyt sisältöä tarkemmin, mutta kännissä jotkut ideat on sit vissiin parempia kuin mitä ne ovat seuraavana aamuna. Mua ei jotenkin häirinnyt tää vaihe elämästä, menin fiiliksen mukaan ja aina sanoin, jos vaikka löytyykin joku jonka kanssa mieluummin viettää viikonloput kotona sohvan pohjalla, niin oonpahan kerran elämässä nähnyt menot ja meiningit. Voihan sellaisessakin tilanteessa ottaa pari lasillista kotona jos haluaa, ja vähän harvemmin rällästellä tyttöjen kanssa ulkona. Parisuhteessa ei kuitenkaan ole mun tyylistä olla jatkuvasti bilettämässä, niin olisihan se ollut vähän tylsempää jos teini-ikäisestä asti koko elämäni olisi ollut vain seurustelua (kaikkien suhteet on erilaisia, tuon vain esiin, että tälläinen itse olen). Nyt on pari kertaa tullut istuskeltua useammalla viinilasillisella Lotan ja Manguston kanssa, mutta tanssimassa tai yökerhoissa ei ole tullut pyörittyä, ei niitä täällä Santa Cruzissa edes ole. Näillä molemmilla kavereilla on myös lapsia, joten kummasti on meiningit muuttuneet, vaikka ei kummassakaan elämäntyylissä mitään pahaa ole. Ei alkoholissa ole mitään huonoa, kunhan sitä osaa käyttää oikein, eikä satuta itseään tai muita :)

Jotkut ovat kommentoineet, että annan huonoa esimerkkiä nuorille, koska käytän alkoholia, juon itseni välillä humalaan ja tuon sen esille sosiaalisessa mediassa. Mä olen aina yrittänyt olla oma itseni somessa, jos me biletettäisiin ja en näyttäisi sitä, sitten jengi valittaisi, että esitän jotain mitä en ole. Tätäkin näkee paljon jodelissa bloggaajien kohdalla, siellä sitten valitettaisiin kun Ananasraaste taas nähty kännissä baarissa ja kumma kun ei näytä sitä missään somessa. Sellainen ei olisi mun tyylistä, koska pyrin tuomaan mahdollisemman aidon kuvan itsestäni kaikissa kanavissani. Ja koen myös, että silloin antaisin sellaisen käsityksen, että siinä olisi jotain väärää käydä ulkona ja olla hiprakassa. Kuten tässä postauksessa tuon ilmi, mun mielestä siinä ei ole, kunhan jokainen tietää rajansa. Muutenkin, olen aikuinen nainen, ja eiköhän lapset tiedä, että alkoholi kuuluu vain täysi-ikäisille. En esimerkiksi koskaan tuo kenenkään tupakointia esiin someissa, koska siinä olen sitä mieltä, että terveydellisistä syistä tupakassa ei ole mitään hyvään, ja en halua antaa vaikutelmaa, että se olisi ok. Vaikka moni juhlapolttaa samalla kun on shampanjalasi kädessä, silloin ei kuvata snäppejä, tai tupakka piilotetaan.  Alkoholissa kuitenkin negatiivisten asioiden lisäksi on myös hyviäkin asioita, muun muassa rentoutus ja sosiaaliset tilanteet, tupakoinnissa näitä samoja asioita ei voi tehdä ”maltilla”, sillä jokainen hatsi on jollain tapaa huono omalle terveydelle.

Musta on nyt taas ollut kiva kun ei ole kokoajan ulkona, jos jotain Suomessa on ikävä, niin se ei ole meidän lauantai-illat  Skifferissa, Groteskissa ja Teatterissa, sama kaava oli jo aika nähty. Ihmiset kenen kanssa niissä oli, niitä tietty kaipaa aina, mutta enemmän haluaisin tehdä muita aktiviteetteja heidän kanssa. Myös ollut aika mahtavaa kun sunnuntait (ja joskus jopa maanantait) eivät ole täysin pilalla, kyllä sen huomaa olotilassa, kun ei joka viikko ole krapulaa. Kun Nellyn Xmashotel bileet alkoivat, ja katsoin kavereiden snäppejä illalla, millisekunnin verran mietin, että hitto nyt on kyllä hyvät bileet ja vähän harmitti, etten ole mukana. Sitten kun jatkoin snäppejä, tajusin että ihan sama meininki sielläkin oli, mikä nähty miljoona kertaa. Kyllä mulla on paljon siistimpää täällä, istua lasillisella etelän lämmössä ja tulla kotiin koiramuksujen luo. Uudet tuulet. Välillä mä tykkään käyttää alkoholia, mutta ehdottomasti osaan myös olla ilman. Ehkä jossain vaiheessa alkaa taas baarit, terassit ja humpat kiinnostaa, just nyt ei.

 Aloitin tämän postauksen lauseella se olisi jälleen viikonloppu, ja sitten taas tulikin vaikka mitä asiaa, mitä en ollut alunperin edes ajatellut kirjoittavani :D Perus minä..

Mekko: www.na-kd.com *saatu blogin kautta*

Viimeisiä viedään, tämän loppuviikon koodilla sini30 saatte -30% alennusta Na-kd:n sivuilla (normaalisti sinis20 ja -20% alennusta).

Kuvat: @mangusto.photos.tell.stories


TUBECON…

31.08.2017

EDIT: Olen tämän tekstin kirjoittanut ennen Tubemyrskyä ja Jannen postausta, omasta näkökulmasta. Ajattelin, että en kommentoi muiden tubettajien mielipiteitä, ja kirjoitan tämän hieman kevyemmin paneutumatta sen suuremmin niihin asioihin, mitä oikeasti taustalla tapahtuu, jotka suurimmaksi osaksi tiedänkin Jannen kautta. Hän on ollut mukana Tubeconissa paljon pidempään, ja kirjoitti erittäin kattavan postauksen, jonka löydätte täältä (klik). Tämä on mun teksti hieman eri näkökulmasta, mutta osittain myös mun fiiliksiä mitä kulisseissa tapahtuu.

Mun piti alunperin kuvata video Tubeconissa, jotain fiilispätkiä, mutta valitettavasti kiireisten aikataulujen vuoksi en kerinnyt ottaa videokameran kuin pari kertaa käteen, eli mitään järkevää matskua YouTubeen ei olisi siitä tullut. Kerittiin Ainon kanssa ottamaan tasan tämä yksi valokuva koko viikonlopulta.

Tässä kun puolitoista vuotta oon tubettanut, niin olen saanut asiasta kaikennäköistä kritiikkiä ja mielipiteitä. Sitä, miten jaksaa nuorempia seuraajia, ja mennään Ainon kaa Tubeconissa pönkittämässä itsetuntoamme. 28-vuotiaana naisena voin 110% varmuudella sanoa teille, että mä en todellakaan tarvitse lapsien fanittamista parantaakseeni minä-kuvaani. Olen myös monesti sanonut, että en myöskään tee sisältöä ihan nuoremmille katsojille, mutta tämä ei tarkoita enkö myös arvostaisi heitä.

Totuus on, kun puhutaan kymmenistätuhansista seuraajista ja tilaajista, mukaan mahtuu kaikennäköisiä ja -ikäisiä seuraajia. Se on täysin väistämätöntä, ja mä en ole kukaan sanomaan, että kuka mun sisältöä saa seurata. Jos vanhemmat haluavat antaa lastensa seurailla mun juttuja, niin se ei ole mun vastuulla tuottaa sisältöä joka sopisi tietylle kohdeyleisölle. Kuitenkin, vaikka moni arvostelee esimerkiksi kiroilujani ja hieman härskimpiä juttujani, niin voin sanoa, että mun kanavilla ei ole muun muassa kiusaamista ja rasismia (kavereiden keskeisiä kiusotteluja ei lasketa, jos joku ei ymmärrä meidän huumoria, se ei tarkoita ettemekö itse ymmärtäisi).

Mutta mikä mua oikeasti ihmetyttää, on se että jengillä on pokkaa arvostella meidän menemisiä Tubeconiin. Että miten meitä kiinnostaa kiljuvat lapsilaumat. Mä oon lyhyessä ajassa saanut tehtyä tubesta, ja sen myötä blogista, mun ammatin, niin voin sanoa, että totta v*tussa mua kiinnostaa jokaikinen siellä ruudun takana, joka jaksaa mun juttuja lueskelella, katsella ja kuunnella, iästä riippumatta. Valitettavasti teille hatereilla, asia nyt vaan on niin, että musta ei saa tekemälläkään niin ylimielistä, ettenkö välittäisi kaikista seuraajistani, ja varsinkin niistä, jotka eniten innolla odottavat, että pääsevät mua tapaamaan.

Otetaan nyt huomioon esimerkiksi isot artistit musabisneksessä. Kukaan ei kritisöi aikuista laulajaa, jolla paljon nuoria faneja pyytelemässä yhteiskuvia ja nimmareita. Ei kaikilla räppäreilläkään nyt ehkä sisältö ole sanoituksiltaan juuri sitä nuorimmille sopivinta, mutta keikoilla joukkoon mahtuu nuoria ja vanhoja. Mä meen samalla mentaliteetilla, kaikki jotka pönkittävät mua eteenpäin, ja tukevat mun somettamista, on vaan yhtä tärkeitä.

Viime vuonna Tubeconissa, mun eka vuosi oli jo täysin floppi kun mulla oli parikymmentä tuhatta tilaajaa, ja voin sanoa, että järjestelyt olivat sitä tasoa, että harkitsin vakavasti osallistunko tapahtumaan tänä vuonna. Tämähän ei suurimmalle osalle tule yllätyksenä, niin moni isoista nimistä jäi kokonaan pois protestina, ja moni myös avoimesti keskustellut kanavillaan asiasta. Yksikään tubettaja kenen kanssa olen jutellut, ei ole sitä mieltä, että Tubecon olisi hyvin järjestetty.

Tapahtumanjärjestäjät eivät välitä tippaakaan meistä vloggaajista. Ja mä en todellakaan kuulu niihin, joilla olisi erityisiä vaatimuksia. Mulle annettiin huonompi passi kun useammille tubettajille, koska en suostunut osallistumaan lavashowhun. Enhän mä siis kuin ilmestynyt paikalle, ilman palkkaa, moneksi tunniksi heidän järjestämilleen meet&greeteille, joista vaadittiin mainostamaan kaikissa omissa someissa. Päivän ruoka tubettajille oli buffetissa seissyttä riisiä ja tofu-pähkinäkastiketta. Tämä tarjottiin mulle vain yhtenä päivänä, koska en ottanut lisää meet&greetejä. Aikatauluja vaihdetaan kysymättä meiltä pari päivää ennen tapahtumaa, vaikka olisit sanonut että et pääsisi tiettyyn aikaan. Tubecon on yhtä pelkkää rahastusta ”fiksuille” ihmisille, jotka ottavat järkyttäviä summia lipuista, ja koko tapahtuman markkinoi itsensä suurimmaksi osaksi vloggaajilla.

Yleinen mielipide tubettajilla on se, että kukaan ei edes vaatisi palkkaa tapahtumasta, koska se ei ole se syy miksi ilmestymme paikalle. Suurin osa meistä oikeasti aidosti vaan haluaa antaa seuraajille, faneille, sen kokemuksen mistä on maksaneet. Tälläisiä tapahtumia kun ei Suomessa ole, missä jengi pääsisi näkemään kaikkia lemppareitaan samassa paikassa, ja tubettajat pääsisivät mahdollisimman helpolla järjestelyjen suhteen. Mutta se ei ole tekosyy siihen, että osaa meistä oikeasti on kohdeltu kuin roskaa. Vähintä mitä kaikki vaatisi, olisi edes se, että joku osottaisi vähän välittämistä ja kunnioitusta, ja ei vähättelisi tubettajien arvoa kyseisessä tapahtumassa.

Moni ei näistä puhu, koska ei halua niiltä seuraajilta, jotka olivat paikalla, viedä pois niitä muistoja ja kokemuksia ajatellen, että oikeasti kaikki olisivat olleet totaalisen närkästyneitä. Haluan nyt painottaa, että mua kyllä kyrpi bäkkärillä niin moni asia tuolla. Mutta jokainen sekuntti teidän kanssa, oli ehdottomasti sen arvoista. Mä tulin sinne juuri teidän takia, ja olitte ihan parhaita. Ja vaikka välillä teki mieli repiä tukka päästä kaiken p*skan kanssa, niin oli niin mieletöntä nähdä seuraajia ja kaikkien kirkkaita katseita.

Valitan, mutta kyllä mä vielä halusin nähdä myös nuorempia seuraajianikin. Mutta pakko sanoa Tubeconista, että ei se massahysteria ole niin paha, kuin mitä annetaan ymmärtää. Oikeasti kaikki tapahtumassa osaavat käyttäytyä erittäin fiksusti. Se on eri asia, kuin joku tubettaja pyytää kiljumaan tubevideoo varten, ja kaikki villiintyy. Jos nuoria haluaa kannustaa sekoamaan, niin ne lähtevät siihen kyllä mukaan. Mutta kun itse on suhteellisen rauhallinen, niin kaikki asettuvat kiltisti jonoon, odottavat vuoroaan, oikein jopa kysyvät, että saako ottaa yhteiskuvan :D Mä voin sanoa, että ihan vaikka Kampin kauppakeskuksessa olen lukuisia kertoja kohdannut seuraajilta huonompaa käytöstä, kuin Tubeconissa. Jos tuolla itse pysyy rauhallisena, niin kyllä se välittyy, ja musta ainakin on paljon kivempi, että sitten kerkiää sen pari sanaa vaihtaakin jokaisen kanssa, kun kaikki ei käy ylikierroksilla. Tottakai mullakin käytävillä oli henkilökunta vahtimassa selustaa, ja hyvä kun olivat siinä, mutta kertaakaan ei heidän tarvinneet tulla väliin. Tubeconista se osuus, joissa olin seuraajien kanssa, oli erittäin leppoisaa. Sen takia onkin niin harmi, että tapahtumajärjestäjillä ei ole ollenkaan mielenkiintoa tehdä siitä myös mukavaa toiselle osapuolelle. Kaikki jotka tulitte ja halusitte moikkaa, olitte oikeasti niin söpöjä ja sympaattisia! <3

Somettajana, ja varsinkin ns. ammattilaisena, näkyvyys tietenkin on aina plussaa, mutta totuus on, että Tubecon tarvitsee meitä tubettajia enemmän, kuin me Tubeconia. Ja samasta syystä en suostunut yhtään ylimääräiseen ohjelmaan pönkittämään tapahtumaa, esimerkiksi jäin pois lava-ohjelmasta, josta olisin saanut tämän tärkeempien henkilöiden passin. Tubecon selitteli, että tällä passilla oli vain tarkoitus, että pääsee kulkemaan lavalle, mutta kummasti sillä pääsi myös sellaisille alueille, missä suurin osa tubettajista vietti aikaansa tapahtumassa. Pakko sanoa, että mun reaktio tähän oli alusta asti lapsellisesti pyöritellä silmiäni, ja jatkoin kieltäytymistä ohjelmasta ja paneeleista.

Koska mun meet & greetit olivat tosiaan sellaisia, että vain arvonnassa pystyi voittamaan lippuja, niin tästä syystä pyörinkin käytävillä ottamassa yhteiskuvia. Harmi, että viikonloppu oli niin kiireinen, ja tehty meille todella stressaavaksi, ettei kerinnyt oikein nauttia kokemuksesta. Valitettavasti, minä myös, taidan jättäytyä pois Tubeconista ensi vuonna. Ollaan kaverusten kanssa yritetty miettiä vaihtoehtoisia tapoja pitää tapaamisia, missä seuraajien ja lasten vanhempien ei tarvitsisi maksaa ylihinnoiteillusta lipuista ulkopuolisille tahoille, mutta pääsisitte järjestäytyneesti näkemään meitä :) Katsotaan mitä suunnitelmista tulee! Ja ylipäätänsä tapahtuma, missä mua tai ketään muuta, ei vähäteltäisi. En vissiin sitten ole kaikille tarpeeksi iso tubettaja, mutta kertoo myös paljon tapahtumasta, jossa ”päätähdet” jaotellaan eri kasteihin. Luulisi, että kaikki jotka siellä ovat tuottamassa pääsisällön, mistä lippujenmyynti koostuu, olisi tärkeä, seuraajamääristä riippumatta.

Tämä teksti on tosiaan minun kirjoittama ja minun mielipiteitä, ja hyvin paljon, isoja ja pieniä juttuja, jätin myös sanomatta, koska en vaan jaksa. Tälläiset postaukset on vähän masentavia, pyörii negatiivissa asioissa mitkä sinäänsä voisi antaa olla ja jättää taakseen, mutta multa on varsinkin nyt #tubemyrskyn myötä pyydetty omia mielipiteitä. Suosittelen lukemaan Jannen postauksen aiheesta, ja vielä kattavamman Tuomaksen kirjoituksen täältä (klik).


MEAN COMMENTS PART 3 -VIDEO + JODEL-AVAUTUMINEN

26.08.2017

Noniin, kolmososa ilkeiden kommenttien ja satunnaisten nettijuttujen lukemista. Miten näiden kuvaaminen on mulle jotenkin super helppoa, voisin aloittaa oman kanavan vain mean comments -videoille :D

Ja vähän höpisen myös tästä hienosta applikaatiosta, jossa anonyymina kuka tahansa voi kirjoittaa mitä vain. Mä en jaksa tehdä mitään elämää suurempaa avautumista Jodelista, koska oikeasti kiinnostus antaa noille asioille sen enempää huomiota ei ole kovinkaan suuri. Mutta kuten videoilla sanoinkin, mun mielestä julkkiksista ja bloggaajista on oikeus keskustella. Jos on jollakin tavalla esillä, niin ihmiset on oikeutettuja kritisoimaan ja omiin mielipiteisiinsä. Varsinkin kun monesti keskustelunaiheet tuollakin ovat sellaisia, että esimerkiksi tubettaja on ilmaissut omia mielipiteitään, niin miksi muut eivät saisi niistä sitten jutella. Kuitenkin, kiusaaminen ei ole oikein, kohdistuisipa se koulunpihalla lapsiin, tai sitten netissä tunnettuihin henkilöihin, tahallinen pahansuopaisuus on aina väärin. Ja itseäni ainakin ärsyttää, kun ollaan päätetty, että jostakin ei tykätä, niin sitten aivan kaikki mitä se kyseinen henkilö tekee on väärin, eli myös trollaajat voisivat välillä vähän relaa ja antaa kaikkien kukkien kukkia, ja jos on kommentoitavaa, keskittyisi olennaiseen.

Kaikki ulkonäkökeskeiset postaukset sun muut voisivat vähentyä, mutta mun on pakko sanoa, että kyllä mäkin Jodelissa pyörähtäessä välillä hymähtelen. Mun mielestä bloggaaja-scene on nykypäivänä omalla tavalla huvittavaa ja menee jopa viihdyttävän puolelle, myös omissa someissani, ja itselle pitää osata hieman nauraa. Mutta tossa applikaatiossa, ja ylipäätänsä nettiin kirjoittamisessa anonyymina, on se suurin ongelma ja harmi, että melkein kaikki mitä esimerkiksi musta on kirjoitettu (bongauksia lukuunottamatta, ja välillä myös nekin), ei pidä paikkaansa. Voi olla nimenomaan videolla mainitsemiani pikkujuttuja, joilla ei mitään väliä, mutta kun jotakin tonne kirjoitetaan, ne ei välttämättä koskaan katoa netistä, ja varsinkin Jodelissa huomaa, kuinka monta vuotta vanhat asiat bloggaajista kaivetaan esiin, ja ihmiset lähtevät mukaan siihen joukkohysteriaan uskoen niihin, ilman että missään välissä olisi minkäännäköistä konkreettista paikkaansapitävyyttä niiden totuudenmukaisuudesta. Kerta se on jodeliin kirjoitettu, sehän on totta. Harmillista myös se, että aina joku ”julkkis” on ylimielinen tai tympeä, tai käyttäytynyt tietyllä tavalla huonosti, kun itse tietää, että omalla kohdalla näin ei ole käynyt, ja tuntee kaverinsa sen verran hyvin, että tietää myös, että heistäkin nämä väittämät on tuulesta temmattuja. Joskus myös ihmetellyt, sen sijaan että siellä spekuloitaisiin pitkien ketjujen verran yhtä asiaa, niin kuinka helppoa olisin vaan kysyä asiaa suoraan bloggaajalta, esimerkiksi minulta :D Koska aina ne ei edes ole sellaisia asioita, mihin en voisi vain vastata samantien.

Ja asiat voivat olla todella loukkaavia, esimerkiksi tyhjäpäiset kommentit että joku pettää jotakin, mutta kyse on kuitenkin joidenkin oikeasta elämästä, ja se on surullista, että joillakin on niin paha olo, että pitää leikkiä muiden henkilökohtaisilla asioilla noin. Mulla on vähän sama asenne myös rant-videoihin, joillain tapaa ymmärrän niiden suosion ja viihdearvon, mutta jotenkin musta kuitenkin on todella harmillista, että jonkun sisällöntuottaminen pyörii niin vahvasti negatiivisten asioihin keskittymiseen. Oon monesti sanonut, etten ymmärrä jatkuvaa bloggaajien mollausta, koska jos itse en pidä jostakin, lähden pois niiden someista pahoittamasta omaa mieltä, saatikaan että tekisin pitkiä videoita aiheesta. Mun oma maailma olisi varmaan paljon harmaampi, jos pitäisi käyttää energioitaan tuollaiseen. Rant-videoissa (ja edelleenkin, kyllä ne on myös viihdyttäneet muakin) on myös se ongelma, että ne kärjistää aika paljon. Henkilöstä X tehdään video, joissa tuodaan pari snäppiä tai videoklippiä esille, ja sitten se rant olisi mukamas kuvaus koko ihmisen persoonasta. Aluksi ajattelin että en sano nimiä, mutta namedroppaan nyt sitten Jannen, eli Naag. Mä en ole katsonut hänestä tehtyjä rant-videoita, koska tiedän, että ne on todella ahdasmielisiä. Kuitenkin Janne on mun hyvä ystävä, mä en halua käyttää pitkiä aikoja kuuntelemaan kun joku, joka ei häntä oikeassa elämässä tunne, puhuu pahaa hänestä, vain somen perusteella. Se ei ole Jannen kokonaisuus. Janne on oikeasti todella ihana ja sympaattinen tyyppi, ja mulle tulisi vaan todella paha mieli, kun joku tuo hänestä vain pari tiettyä huonoa puolta esille, ja jengi lähtee siihenkin mukaan, massana vihaamaan henkilöä. Rantin tekijä ei välttämättä missään vaiheessa edes väitä, että tämä henkilö olisi kokonaisuudessa mätä, mutta katsojille riittää, että tuodaan pari asiaa ilmi, niin lähdetään yleisesti vihaamaan tubettajaa, eikä osata katsoa asioita enää ollenkaan avarakatseisesti. Koska tuon ilmiön oon huomannut nykypäivänä, että kun jostakin somettajasta lähdetään yhdessä kirjoittelemaan negatiivia asioita, tuntuu että koko maailma sitten haluaa lähteä mukaan siihen joukkohenkeen, ilman että enää tehdään omia mielleyhtymiä tai -päätöksiä, mistä ja kenestä haluaa tykkää ja mistä ei. Kuitenkin, rant-videoille pakko antaa plussaa, jokainen jonka olen itse katsonut, on nimenomaan keskittynyt olennaiseen, ei keksinyt valheita tai lähtenyt kiusaamis-linjalle mauttomissa asioissa, vaan kommentoineet vain asioita mitä tubettajat itse sanoneet, eli ei täysin verrattavissa Jodelin mielikuvitusmaailmaan. Muutenkin jotenkin harmittaa kun kaikki somettajat ja tubettajat tuntuvat olevan sotajalalla tällä hetkellä, haluaisi vaan sanoa, että can’t we all get along ja lopettakaa jo, niin turhanpäiväisiä juttuja, ja niin moni voisi vaan antaa joidenkin asioiden olla, ja yhteisen hyvän hengen vuoksi pitää mielipiteet itsellään ja jättää asioita sanomatta. Aika monella meistä on kuitenkin mielipiteitä, ja saa niitä myös tuoda esille, mutta joskus on myös hyvä oppia pitämään suunsa kiinni. Vanha viisaus, jos ei ole mitään järkevää sanottavaa, kannattaa olla sanomatta mitään. Keskustelkaa omissa ryhmächateissa kavereiden kanssa, eikä instagram-kuvien kommenttibokseissa.

Kuitenkin, Jodelista pakko sanoa, niin kuin videollakin mainitsin, että on toi paljon parempi kuin av-palsta, kuitenkin tuolla osataan keskustella asioista sarkastisella huumorilla ja pilke silmäkulmassa, kun taas nettiforuumeilla jotenkin huokuu paljon vahvemmin ihmisten katkeruus ja oma paha olo. Mutta jos Jodelissa kerta on niin fiksua ja korkeakoulutettua jengiä, niin muistakaa, että ei kannata uskoa kaikkea mitä nettiin kirjoitetaan, pitäkää se juoruilu siinä tervehenkisellä tasolla. Se on vissiin ihan normaalia, että ihmisiä kiinnostaa toisten asiat, vaikka itse en ole koskaan ollut sellainen, jota esimerkiksi julkkisjuorut hirveästi kiinnostaisi. Ja kyllähän siellä joskus lukee muista juttuja, jotka pitävät paikkaansa, mutta sitten kun on näitä älykääpiöitä jotka keksivät niitä itse, niin on siinä sitten pala purtavaksi miettiä, että mitä uskoa :D Olisi niille juoru-haukoillekkin helpompaa, jos tietäisi kaikkien vaan kirjoittavan totuuksia.

Miettikää myös, kun niitä päättömiä juoruja keksitte, haluaisitteko että joku tekisi samaa teille, tai esimerkiksi teidän läheisille? Mä olen sellainen somettaja, että mustahan saa loputtomiin tarpeeksi haukkumis-sisältöä, ilman että sitä tarvitsee päästä keksiä, niin ehkä turha mustamaalaaminen voitaisiin skippaa. Ja itse yritän muistaa, mikä olisi hyvä nyrkkisääntö kaikille, joista siellä puhutaan: suurimalla osalla juorujen aiheista on kymmeniä- ellei satojatuhansia seuraajia/tilaajia somessa. Jodelin kanavissa menee parituhatta ihmistä, joista suurin osa siellä on kuitenkin viihdearvon takia, eli aloituksia tekee niin pieni prosentti ihmisiä. Se on vaan luonnollista, jos on seurattu ihminen, aina mahtuu joukkoon niitä, jotka eivät susta tykkää. Pitää vaan muistaa, että kyllä siellä ruudun toisella puolella on myös monta seuraajaa, jotka oikeasti diggaa omasta sisällöstä. Ja tämän takia kaikki, jotka tulette moikkaamaan kadulla, laitatte viestiä tai kommentoitte postauksiin, ne merkitsee oikeasti tosi paljon, koska välillä itsekkin, ihan hetkellisesti, unohtuu kaiken sen paskan keskelle, ja on vaikeaa muistaa miksi tätä hommaa jaksaa tehdä, ja silloin teidän tsempit on kullanarvoisia.

Taisin tekstin alussa sanoa, että nopeasti höpisen aiheesta, mutta näköjään juttua riitti. Ei varmaan taaskaan minkäänlaista punaista lankaa tällä tekstillä, kun näpyttelin vaan mitä mieleen juolahti ja menikin vähän pitkäksi, ja varmasti jäi puuttumaan joitakin asioita mitä olen mietiskellyt, mutta en nyt muistanut. Jodelihan on omalla tavalla hieno applikaatio, ja oon esimerkiksi kosmetologina monet kommentit lisäillyt kauneuskanavalla :) Ja jos tämä asia aiheuttaa teissä keskutelunhalua, tässä tekstissä on kommenttiosio, mihin voi myös kirjoittaa anonyymina, niin saatte multa sitten niitä henkilökohtaisia vastauksia näihin mun mielipiteisiin.

Oma lupaukseni on kuitenkin ollut, että en ikinä kommentoi mua, tai mun kavereihin liittyviin alotuksiin. Tai siis jos kommentoin, kommentoin itsenäni ja paljastan sen myös kuvalla, josta minut voi tunnistaa. Eli kaikki ”moi sini” kommentit lähinnä vaan naurattavat minua :D Onneksi itsellä melkein kaikki kaveritkin seurailevat applikaatiota, niin aina jos siellä on jotain aivan naurettavaa, niin saan kuulla siitä suhteellisen nopeasti. Summa summarum, keskustelu aiheesta ei mua haittaa, mutta kyllä, inhimillisesti haluan isommat valheet itsestäni nopeasti pois netistä.