CANARY ISLANDS

17.01.2018

Selaillessani vanhoja kuvia puhelimessani, tajusin että siitä on aikalailla tasan vuosi, kun matkustin Ainon ja Escadan kanssa ensimmäistä kertaa Kanariansaarille Teneriffalle. En silloin osannut kuvitella, että kyseinen kohde olisi loppuen lopuksi se paikka, johon päätin muuttaa ulkomaille. Kyllä, siihen oli syy miksi en koskaan tänne ollut matkustanut, mulla oli niin suuret ennakkoluulot näistä saarista järkyttävänä turistihelvettinä, ja tuo reissu kumosi sen kaiken. Rakastuin ensisilmäyksellä.

Sama kuin Islannissa, muuttuva vulkaaninen karu maasto on vaan mun juttu. Laavakentät sekä vuoristo, mutta sen lisäksi täällä on myös täydellinen ilmasto, palmuja, kaktuksia ja värikkäitä taloja joka kulmassa. Turismi on iso osa saarta, mutta niin kohdistettua parissa paikassa etelässä, ja toivon että blogini olisi antanut muillekin parempaa kuvaa Teneriffasta. Santa Cruz, mun koti, on mun mielestä todella samanlainen kun Helsinki. Jos jää miettimään, niin kauppakadut, ostarit, elämäntyyli ja ravintolat muistuttaa paljon Helsingin keskustaa, täällä vaan kaikki ottaa vähän rennommin Espanjalaisella manana-asenteella. Aluksi mua vähäsen ärsytti kun kaikki toimii niin hitaasti, ja ruokakaupan jonossa saa valehtelematta helposti seistä 20-30 minuuttia, vaikka edessä olisi vain pari ihmistä, mutta kummasti olen tottunut siihenkin. Suomalaiset ollaan ehkä hieman kärsimättömiä, kun ollaan totuttu hektiseen ja nopeaan arkeen, niin tykkään mitä täällä asuminen on tehnyt luonteelleni. Edelleenkin olen tehokas ihminen, mutta kaikkea ei tarvitse tehdä kiireellä ja joskus on hyvä oppia mukautumaan erilaisiin tilanteisiin ja kulttuureihin.

Mulla jotenkin ei vaan ole ikävä Suomeen. Huomenna sinne taas lennän, ja aidosti on niin ihana päästä Helsinkiin pyörii tutuille mestoille, ja tutkimaan uusia kahviloita ja juttuja. Pääsen näkemään perhettä ja ystäviä, niin onhan se siistii. Mutta asumismielessä, niin tämän neljän kuukauden jälkeen ei ainakaan vielä ole ollenkaan tarvetta tulla takaisin. Onhan täälläkin miinuspuolia, asunnon kanssa hieman ongelmia, mutta pros/cons lista on ehdottomasti pitkälle plussan puolella. Kuitenkin, muista syistä, voi olla että joudun tulla Suomeen jo ennen kesää, mutta pahimmat pakkaset meinaan vielä välttää, ja odottelen kevättä, kesää ja kuumuutta tännekin. Tuntuu, että viime päivät oon ollut ihan jääkalikka kun täällä on hetkittäin mittalukemat menneet jopa 16 asteeseen, eiköhän tuleva viikonloppu reissu sinne -8 asteiseen tuuliseen Helsinkiin palauta maan pinnalle. Puhuttiin juuri Manguston kanssa, että toisin kuten Suomessa ja Liettuassa, täällä me ei koskaan mietitä säätä. Suomessa aina ovesta astuessa ulos, mietit miten pitää pukeutua (tai miten pitää olla pukeutunut puolen päivän päästä), ja vielä enemmän, minä (ja todella moni muukin) valittaa säästä jatkuvasti. Täällä harvemmin sitä tarvitsee edes ajatella, jos sataa, se on ok koska se on kesäsade ja se on niin harvinaista. Koskaan ei tule enää valitettua, ja kun lähden käyttämään koiria ulkona, kellonajasta riippumatta mun ei tarvitse ekaksi katsoa ulos, mitä laittaa päälle. Ei ole vielä yhtäkään koirien ulkoilutusta tullut vastaan, jolloin en voisi lähteä ulos Birkenstockeissa. Jos jotakin vihasin Suomessa, oli koirien pissatukset talvisin kun käydään nurkan takana ja siinä vaiheessa tassut on jo niin jäässä, ettei voi eteenpäin liikkua.

Siksi päätin, mun on turha vuodesta toiseen valittaa Suomessa säästä ja ties mistä, jos sieltä voin helposti lähteä. Tämä kaupunki ja saari on ehdottomasti tullut kodiksi. Mitä pidempään olen täällä, ja opin paikasta enemmän, sitä vähemmän pidän tätä itsestäänselvyytenä, vaan olen niin kiitollinen, että saan asua täällä. Uskon, että jossain vaiheessa haluan takaisin Suomeen, saatan jopa alkaa ikävöimään talveakin. Vaikka täällä on uusia ihania kavereita, varsinkin Lotta ja Mangusto, niin on se tukiverkosto Helsingissä ihan eri asia, ja joskus haluan varmasti takaisin varsinkin perheen luokse. Mutta, se hetki ei ole vielä koittanut, ja rakastan, että saadaan koirien kaa vielä asustella täälläpäin.

Nämä kuvat musta Canary Islands -paita päällä sopivat hyvin postauksen teemaan ;)

Paita: Dicky Morgan (putiikki La Lagunassa)

Hame: Bik Bok

Neule: Na-kd.com *saatu*

Kengät: Converse

Laukku: Gucci + H&M karvapallero

kuvat: @mangusto.photos.tell.stories


VIINIVAELLUS TENERIFFALLA

12.01.2018

Yhteistyössä / In collaboration with XWander Adventure Tours

Valmistautukaa jälleen suureen kuvapläjäykseen, sillä tämä päivä pyörittiin monessa paikassa ja maisemat olivat niin upeat, että roikuin kamerassani kokoajan. Eli, Jontun, Jeren ja Joonatanin ollessa kylässä, valassafarin (lue postaus täältä!) lisäksi kävimme XWander Adventure Tours matkaoppaiden kanssa patikoimassa Tacoronten vihreissä metsissä ja lounaalla sekä viinimaistelulla paikallisella viinitilalla täällä Teneriffalla. Kyseessä siis heidän viinivaellus, eli Wine & Hike -aktiviteetti, ja naureskeltiin Manguston kanssa, kuinka meidän pitää ensin ansaita viinimme kuluttamalla kalorit pois.

Retki tosiaan alkoi taas aamulla, kun Heidi tuli nappasemaan meidät Santa Cruzista ja haettiin Mangusto myös hänen kotoaan (nouto hotellilta jos olette lomailemassa). Tällä kertaa mukana oli pieni porukka turisteja, ruotsalaisia ja yksi saksalainen, eli hieman kansainvälisempi meininki ja oppaiden osaessa useampaa kieltä tuli kuultua taas ruotsiakin pitkästä aikaa :D Saavuttiin vihreään metikköön, ja aloitettiin vaellus.

******

Many pictures from our Wine & Hike tour with Xwander last week, with this amazing scenery I had my camera with me every second. My previous post with XWander was with dolphins and yachts out at sea (you can read it here!), but this time we were in the lush green forests of Tacoronte and afterwards some lunch and wine-tasting at a local wineyard here in Tenerife. We were laughing that obviously we were burning off the calories of the wine beforehand. 

Once again, Heidi picked us up at home (or hotel, if you’re visiting) and this time we had a more international group with some swedes and one german doing the excursion with us, and so we got to hear alot of languages that day with the tour guides speaking english, finnish and swedish. 

Nämä kuvat jälleen todistavat, että Teneriffa muuntautuu moneksi, eikä ole vain hiekkarantoja ja palmuja. Jos lomaillessa haluatte vähän enemmän menoa, niin XWanderilla on useampi vaihtoehto seikkailla ympäri saarta. Tacoronten metsät muistuttivat minua vahvasti lapsuudestani, jotenkin tuli jenkit ja Atlantan kasvillisuus mieleen joka nurkalla, varsinkin pitkistä havunneulasista ja murateista.

Mukana oli kaksi opasta, Heidi ja Katri, ja patikointi kesti vajaa puolitoista tuntia, kun menimme sopivan mukavaa, leppoisaa tahtia. Sopii siis hitaammillekin (tällä retkellä minä ja Mangusto kameroiden kanssa), mutta pilvisessä säässä kerkesi myös pieni hikikin tulla pintaan. Välillä otettiin vesitaukoja ja tarjolla oli myös myslipatukoita ja banaaneja. Etapeilla opas Heidi myös kertoi nippelitietoja kasveista, viininvalmistuksesta ja Teneriffan historiasta 1400-luvulta alkaen espanjalaisten valloitettua Kanariansaaret.

Kannattaa varautua, että rinteillä voi jälleen olla viileämpi sää, ja pukeutua sen mukaisesti. Kuitenkin, tytöillä oli tarjota kaikille sadetakkeja, hanskoja ja fleecetakkeja kaiken varalta.

*******

These pictures are once again proof, that Tenerife is not just sandy beaches and palm trees, but there alot of options for more adventurous souls, and XWander offers many excursions to those who want to see more of the island. Hiking with us were two guides, Heidi and Katri, and we went through the woods for about a hour and a half, when going at a nice pace. If you’re a bit slower, it’s easy to keep up, but also we did work up a little sweat going up and down through the hills. There were multiple breaks to drink water, or to snack on the muesli bars and bananas offered to us. Also on pitstops, Heidi would tell us small facts about the Tenerife, about the plants, winemaking and island’s history from the time that the spaniards invaded the Canary Islands.

Once again, come prepared, as up in the hills and forest the weather can be chilly and dress accordingly. The girls did have raincoats, gloves and fleece jackets to offer to those who wanted them.

 

Vaelluksen ja pienen automatkan jälkeen saavuimme El Sauzaliin Bodega Monjen viinitilalle, missä aloitimme opastetun kiertueen. Meillä kävi jälleen sään kanssa tuuri, sillä pilvet hieman raotti aurinkoakin meille. Saimme kuulla viinivalmistuksen eri vaiheista, ja tutustua kellareihin ja tiloihin.

Kiertueen päätyttyä olikin kerinnyt jo tulla nälkä, ja päästiin Bodegan ravintolaan nauttimaan ruuasta, ja siitä tärkeimmästä, eli viinistä. Tässä viimeisessä etapissa ei todellakaan janoiseksi tarvinnut jäädä, kun pääsimme ruokailun ohella kokeilemaan Monjen rosee-, valko- ja punaviinejä. Ruoka oli aivan loistavaa, alkupalaksi oli tarjolla lämpimän leivän ja levitteiden lisäksi kurpitsakeittoa. Pääruokana oli salaatteja, kanarialaisia perunoita, ja possua, mutta pyydättäessä mulle ja Mangustolle tuli possun sijaan kasviksia. Lopuksi kahvit ja jälkkärit, jonka jälkeen vielä lahjakaupan kautta kotiin.

Salaatissa oli niin loistavaa etikkaa, että oli pakko sitä ostaa mukaan kotiin tilan kaupasta, josta luonnollisesti voi myös nappasta mukaan pullollisen viiniä (tynnyri ei onnistunut, vaikka Mangusto niin toivoi).

******

After the hike and a short car ride, we arrived in El Sauzal to Bodega Monje winery, where we started our guided tour. We got to hear about the different stages of winemaking and walked around the winery and cellars. After the hiking and tour of the winery, we were all getting to be quite hungry, and were more than happy to finally sit down for an amazing lunch and of course, most importantly, the wine. During our meal the wine kept flowing, and we got to taste Monje’s rosee, white and red wines. To start we got warm bread with some spreads and pumpkin soup, for the main there was salads, canarian potatoes and some pork, but me and Mangusto opted for a veggie option instead, which is possible upon request. Dessert and coffee, after which we ended the tour at the bodega’s gift shop.

The salad at lunch had such an amazing vinegar in it, so I had to get some to take home with me. Naturally, at the gift shop you can also buy Monje’s wines too, but not barrels, as Mangusto hoped. 

Jälleen kerran, aivan mahtava ja onnistunut retki ja päivä, kiitos XWander!

Once again, such an amazing trip and day, thanks XWander!

******

XWANDER ADVENTURE TOURS

WWW.XWANDER.COM

+34 822 609 002

info@xwander.fi

LINKKI VIINIVAELLUKSEEN

LINK TO WINE & HIKE

Pictures of me: @mangusto.photos.tell.stories